Käytä ilmalämpöpumppua oikein

ilmalämpöpumppuIlmalämpöpumput ovat jo niin vanha juttu meillä Suomessakin, että se alkaa olla kaikille tuttua kauraa. Mutta moniko ilmalämpöpumppua käyttävä talous osaa käyttää pumppua oikein?

Talvi ja etenkin syksy ovat ilmalämpöpumpun käytön kannalta oleellisinta aikaa. Syksyn kylmenevissä illoissa lämmitystehot ja hyötysuhteet ovat parhaimmillaan.

Ilmälämpöpumpun käyttö, sijoittelu, oikea mitoitus jne. vaikuttavat kaikki pumpusta saatavaan hyötyyn – haetaan hyödyllä sitten säästöä lämmityskuluihin tai lisämukavuutta elinoloihin. Sellaisissa kohteissa, joissa ilmalämpöpumpulla halutaan saada rahallista säästöä, pitäisi muistaa muutama perusajatus.

  • Ilmalämpöpumppu ja muu lämmitysjärjestelmä on säädettävä siten, että pumppu on ensisijainen lämmönlähde. Patterien/lattialämpöjen termostaatit esim. 15 asteeseen. Vasta kun pakkanen kiristyy siihen rajoille, ettei pumppu enää jaksa yksin pitää taloa lämpimänä säädetään muuta lämmitysjärjestelmää isommalle. Vastaavasti pakkasten lauhduttua on muuta lämmitysjärjestelmää taas säädettävä pienemmälle. Tämä on hieman työlästä, mutta erittäin tärkeää säästöjen saavuttamiseksi.
  • Edellistä 15 asteeseen säätämistä ei suositella kosteissa tiloissa kuten sauna, suihku, wc jne.
  • Talvella ehdottomasti toimintamoodiksi lämmitys (heat). Älä ikinä säädä ilmalämpöpumppua automaattitoiminnolle. Automaattitoiminto voi alkaa jäähdyttämään esim. takan lämmityksen yhteydessä.
  • Väliovet pidetään auki mahdollisuuksien mukaan. Muutoin lämpö ei pääse leviämään ja osa tiloista ei lämpenee silloin ilmalämpöpumpun toimesta vaan esim. pattereilla/lattialämmöin.
  • Kannattaa testailla millä puhallusnopeudella ja siivekkeiden asennolla lämpö tehokkaimmin leviää ja antaa nämä asetukset olla siinä. Joissain ilmalämpöpumpuissa on automaattitoimintoja, jotka suuntaavat puhallusta kohden viileitä paikkoja.
  • Ulkoyksikön kunto kannattaa käydä välissä tarkistamassa. Joissain talviolosuhteissa ulkoyksikkö voi kerätä ympärilleen jäävaippaa, joka heikentää koneen toimintaa. Mitä enemmän jäätä ulkoyksikössä sitä enemmän pumppu joutuu sulattamaan ulkoyksikköä. Sulatus tapahtuu sähkökaapelilla – kuluttaa sähköä siis. Jos sulatustoiminto ei saa kaikkea jäätä sulatettua, kannattaa tämä jää sulattaa kuumalla vedellä. Millään työkaluilla ei saa koskea/hakata ulkoyksikön kennoa. Kannattaa myös seurata ulkoyksikön sulatusveden tuottoa ja sitä mihin nämä vedet päätyvät. Keräysastia, tai veden viemäröinti edemmäs rakennuksesta on suositeltavaa.

Lista ei ole pitkä, mutta oikea “edulliseen lämmittämiseen” tähtäävä säästäminen vaatii jonkin verran vaivannäköä. Ja on hyvä muistaa, että ilmalämpöpumppu ei todellakaan ole huoleton tai huoltamaton laite. Säännöllinen huolto, esim. viikottainen sisäyksikön putsaus, takaa parhaan toimivuuden ja parhaat edellytykset säästää lämmityskustannuksissa.

Kesän viilennyskäyttö taas on sitä asumismukavuuden lisäämistä. Sähköä kuluu, mutta helteillä olot paranevat. Usein kuulee kommentteja talven lämmityssäästöjen hukkaamisesta kesän viilennyksessä. Tämä on täysin perätön väittämä ja todistettu monien tahojen toimesta lukuisia kertoja. Asiaa voi tarkastella lämpötilaerojenkin kautta. Talvella pumppu pyrkii pitämään sisälämpöä jopa neljäkymmentä astetta lämpimempänä, kuin ulkoilmaa. Kesällä vastaava lämpötilaero on maksimissaan n. viisi astetta. Jo tästä voi päätellä, että energiankäyttö kesällä on pieni osa siitä, mitä talvella käytetään ja vastaavasti lämpöenergiana tuotetaan. Lisäksi talvella pumppu käy tauotta yötä päivää. Kesällä viilennyskäytössä käyntitarve on huomattavasti vähäisempi pienemmän lämpötilaeron vuoksi. Ja järkikäytöllä kesällä voidaan säästää myös lisää – viilennetään vain kun ollaan kotona, tai vain esim. illalla ennen nukkumaanmenoa. Pidetään ovet ja ikkunat kiinni jottei viileä ilma “karkaa ulos”.

(tätä kirjoitusta luettu tänään ja eilen 36 krt)