Suomalaisen unelmamökki

Tällainen on suomalaisen unelmamökki. Ja varmasti haluttu myös juhannuksen viettopaikkana.

Ranta: Vesistöjen rannoilla sijaitsevat mökit ovat kalliimpia kuin kuivalla maalla sijaitsevat vapaa-ajan asunnot. Mitä suurempi vesistö sitä kalliimpi hinta. Omasta rannasta on helppo lähteä kalastamaan, uimaan, soutamaan ja vaikka purjehtimaan.

mökkiTilavuus: Vaikka mökkirakentaminen on hiipunut 1970-80-lukujen hulluista vuosista, neliömäärät ovat kasvaneet. Uusien vapaa-ajanasuntojen keskikoko on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvun mökkeihin verrattuna – silloin mahduttiin noin 40 neliön mökkiin, nykyisin keskipinta-ala on 75 neliötä.

Kohtuullinen matka: Mökkimatkan keskipituus on noin 120 kilometriä, ja moni pitää yli 200 kilometrin mökkimatkaa liian pitkänä. Pääkaupunkiseutulaisten mökkeilyä koskeneessa tutkimuksessa havaittiin vapaa-ajan asunnon käytön vähenevän merkittävästi, jos matka-aika on yli kolme tuntia.

Kohtuullinen hinta: Joka toinen on valmis maksamaan loma-asunnosta 100000 euroa, vajaalle neljännekselle kipuraja on 150000 euroa. Viime vuonna omarantaisen, kaava-alueella sijaitsevan loma-ajan asunnon tontteineen sai omakseen keskimäärin 134000 eurolla. Kaava-alueen ulkopuolelta mökin voi saada alle 100000 eurolla.

Talviasuttavuus: Mökkiä suunnittelevien mieleen ovat erityisesti ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat loma-asunnot, mutta niin ikään perinteinen mökki rajatuin mukavuuksiin kiinnostaa monia. Yli kolmannes mökeistä on talviasuttavia.

Pysyvyys: Useampi kuin joka toinen mökin omistaja aikoo pitää vapaa-ajanasuntonsa kuolemaansa saakka. Mökistä on usein vaikeampi luopua kuin kaupunkiasunnosta. Ainoastaan kaksi prosenttia mökeistä vaihtaa omistajaa vuosittain. Myyjistä kolmannes myy mökin hankkiakseen tai rakentaakseen uuden mökin, ja usein he nostavat samalla mökin varustetasoa.

Varustetaso: Haaveet kohdistuvat eniten loma-asuntoihin, joissa on vähintään verkkosähkö ja juokseva vesi. Yhdeksään mökkiin kymmenestä tulee jo sähkö, vain joka neljäs mökki on televisioton. Esimerkiksi astianpesukoneet ovat yleistyneet.

Luonto: Luonto, hiljaisuus ja luonnonrauhan kokeminen ovat tärkeimpiä syitä lähteä mökille. Metsässä voi lenkkeillä, marjastaa ja sienestää, järvellä, joella tai merellä taas kalastaa.

Irtiotto arjesta: Rentoutuminen ja mökkeilyn vastapaino arkielämälle ovat myös koukuttavia tekijöitä. Rantasauna, josta voi pulahtaa järveen, ja kesäkeittiö, jossa ruoan voi valmistaa ulkona, eivät usein tule kuuloonkaan kaupunkiasunnossa.

Nostalgisuus: Mökeillä näkee usein perinteisempää sisustusta, joskus jopa myös kitschiä ja rihkamaa. Toisaalta mökeille ei tarvitse enää kuljettaa käytöstä poistettua tavaraa, sillä kaupoissa on varta vasten mökkielämään tai vapaa-aikaan suunniteltuja astioita ja tavaroita. Ne ovat usein kaupunkiasuntoihin tarkoitettuja esineitä romanttisempia.

Huolettomuus: Irtiotto arjesta näkyy myös mökkeilijöiden vaatteissa, joissa ei hevin astuta keskikaupungilla sijaitsevaan tavarataloon. Ei ole niin justiinsa, vaikka tukka hapsottaa, kengät on astuttu linttaan ja verkkareissa on reikä.

Oma rauha: Parhaimmista mökeistä ei ole näköyhteyttä naapuriin. Silloin mökkeilyn tavoite eli omassa rauhassa oleminen on taattu.

Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat.

(tätä kirjoitusta luettu tänään ja eilen 1 krt)