Pari faktaa ilmalämpöpumpuista

Luin jostain IVT:n artikkelin – tai taisi olla oikeammin mainos – jossa oli muutama hyvä fakta ilmalämpöpumppujen todellisuudesta. Kirjoitus oli sen verran lyhyt ja asiapitoinen, että lainaan sen kokonaisuudessaan tähän.

Ilmalämpöpumppu saavuttaa pääosan energian säästöistään keleillä +5 – -10 °C. Toki keleillä -10 – 25 °C on merkitystä, mutta esim. +7 °C:n kelillä ei juurikaan. Pääosan vuotta, 95 – 98 % ajasta, invertteri-säätöinen lämpöpumppu toimii 30 – 70 %:n osateholla, koska taloon ei mahdu sen täydellä teholla tuottamaa energiamäärää.

Valmistajat ilmoittavat yleensä sen COP yli 5 -arvon osakuormalla lämpötilassa +7 °C ja lämmitystehon 100 %:n teholla. COP- ja tehoarvoilla +7 °C:n lämpötilassa, ei ole yhteyttä lämpöpumpun hyvyyteen talon lämmityslaitteena. Vain Pohjoismaisissa olosuhteissa mitatut arvot osa- sekä 100%:n teholla lämpötiloissa 0 – -20 °C kuvaavat pumpun hyvyyttä lämmityslaitteena. Suoritusarvot pitää lisäksi mallintaa talon lämmitysjärjestelmän osaksi. Ainoastaan Ruotsin Statens Provningsanstalt SP tekee näitä testejä riittävän luotettavasti. TM:n Rakennusmaailma -lehti on myös aloittanut oikeansuuntaisen testaus- ja tulosten tulkintatavan kehittämisen.

Ääni korreloi tehon kanssa

Ilmalämpöpumppujen puhallinäänestä tehdään vertailuja. Teknisiä eroja sisäyksikön fyysisessä muotoilussa, puhaltimissa, ilmakanavien muotoiluissa toki on, mutta ei paljoa. Laitteiden ääniero syntyy pääsääntöisesti siitä, miten puhallinnopeus optimoidaan lämmityksen, jäähdytyksen COP:n kannalta. Karkeasti hiljaisin laite on laite, joka ei siirrä energiaa ja äänekkäin

on kone, joka siirtää eniten energiaa hyvällä COP:llä. Carnot´n prosessia ja lämmönsiirto-oppia ei voi kumota. Sisäyksiköiden desibelivertailu on ilman edellä olevaa ymmärrystä harhaanjohtavaa ja turhaa. Hiljainen kone, joka tuottaa vähän kondenssivettä eli talvisin pienen jääkeon ulkoyksikön alle, ei paljon sähkölaskua alenna. Mikäli valmistaja on optimoinut laitteen lämmityskäyttöön pohjoisissa olosuhteissa, pakkauksessa lukee Heat Pump (= Lämpöpumppu) eikä Air Conditioner (= Ilmastointilaite). ”Oikeita ilmalämpöpumppuja” löytyy yllättävän vähän.

Suuri houkutus ”säästää” on teettää työ ympäristörikokseen ja harmaaseen talouteen kehottaen pimeästi ”tutulla” asentajalla, jolla ei ole TUKESin kylmäainelupia. Kuluttaja on kuitenkin hankkimassa taloonsa energian säästöjärjestelmää, joka oikein valittuna, toimitettuna ja käytettynä tuottaa ilp:n elinaikana jopa yli 10.000 euron säästön. Pienellä pihistyksillä hankintahetkellä todennäköisesti menettää tulevien vuosien huikeat säästöt.

Vinkkejä viisaaseen valintaan

No, kun valmistajan ilmoittamilla tehoilla, COP:llä, äänitasoilla eikä hinnallakaan ole mitään merkitystä, niin millä sitten on. Tässä muutamia vinkkejä:

  • Hanki ilmalämpöpumppu, jonka suoritusarvot ovat hyviä lämmityskäytössä, olosuhteissamme.
  • Hanki pohjoismaisissa olosuhteissa luotettavasti testattu ilmalämpöpumppu.
  • Vaadi suoritusarvoja +0 – -20 °C:n lämpötiloissa osa- ja täystehoilla sekä ääniarvoja näissä toimintaolosuhteissa (COP, dB).
  • Hanki laite, jonka ulkoyksikkö ei todistettavasti jäädy ilmastossamme.
  • Hanki ilmalämpöpumppu asennettuna. Näin et jää pumpun toimittajan ja asentajan vastuualuepallottelun uhriksi mahdollisten ongelmien ilmaantuessa. Laillinen asennus varmistaa kuluttajansuojan ja vakuutusturvan.
  • Kun hankit ilmalämpöpumpun mökkikäyttöön, varmista ilmalämpöpumpun sulatuksen toimivuus +10 °C ylläpito-olosuhteissa sekä gsm-ohjausmahdollisuus.
  • Tee kirjallinen hankintasopimus ja vaadi takuu sekä huollon yhteystiedot kirjallisena. Selvitä, mitä takuu koskee. Kompressori, laite, asennus, takuutyöt?
  • Vaadi asentajalta käyttöönottopöytäkirja, käyttöönotto-opastus pumpulle sekä ohjeet käytöstä lämmitysjärjestelmäsi osana.
  • Hanki ilmalämpöpumppu paitsi teknisesti osaavalta niin myös taloudellisesti vakaalta toimijalta, joka todennäköisesti on pystyssä vähintään takuuajan.
  • Varmista, että tuotteen maahantuoja ja asennusliike ovat Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn jäseniä.

Edellinen lainattu kirjoituksesta Lämpökerroin COP yli 5 – entä sitten?

(tätä kirjoitusta luettu tänään ja eilen 3 krt)

4 kommenttia kirjoitukseen “Pari faktaa ilmalämpöpumpuista

Kommentointi suljettu.